Hernekeitto. Kuinka yhteen ruokaan voikaan liittyä niin
paljon tunteita ja intohimoa!
Maukkaan, täyteläisen, hyvistä raaka-aineista hiljalleen valmistetun
keiton nauttiminen on kuin pieni pako tästä todellisuudesta, vaipuminen johonkin
kauniiseen ja seesteiseen olotilaan. Sellaiseen tilaan, missä ihmisen mieli
rauhoittuu ja sisimmässä alkavat velloa lämpö sekä ilma.
Sipulia taas on tippa linssissä moitittu "barbaarien mausteeksi", mutta nykyajan sivistyneessä yhteiskunnassa sen on laajalti tunnustettu olevan mitä parhain hernekeiton lisuke. Sinappi on vakiintunut keiton mainioksi perusmausteeksi, eikä sinapin ja hernekeiton liittoa olekaan kyseenalaistettu aikoihin. Keittonautinnon kruunaa tietysti perinteinen pannukakku- tai lettujälkiruoka.
Tämän blogin pitäjät (Ilja, Antti ja Heikki) uskovat löytäneensä maailman parhaan hernekeittopaikan. Valtakunnalliseenkin julkisuuteen ponnahtanut Lounaskahvila Pamilo tarjoaa hernekeittoa jokaisena torstaina. Pamilo on keidas, jossa olemme syöneet hernekeittoa toistakymmentä vuotta, emmekä ole pettyneet ruoan laatuun kertaakaan.
Olemme kuitenkin avarakatseisia kulinaristeja. On olemassa
teoreettinen mahdollisuus, että jossain on vielä parempi hernekeittoateria. Jos
tällainen paikka on, se on löydettävä!
Pamilon pöydästä kohti uusiakin hernekeittoja ponnistaen,
Heikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti